Kirjasto osaksi lapsiperhearkea

“Aluksi lorua ja puuroa.
annan sadun torjua sadekuuroa.
Sanat luovat tarinan taikaa,
anna lapsellesi lukuaikaa.
Ei koskaan mene hukkaan se retki,
joka perheen kirjan maailmaan kätki.”
(Minna Tikka)

Halusimme Rääkkylän kirjastossa huomioida enemmän alle kouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään. Kouluyhteistyö kirjaston kanssa on kunnassamme hyvällä mallilla, mutta päätimme kohdata perheitä jo ennen lapsien kouluikää. Haimme ja saimme Itä-Suomen aluehallintovirastolta avustuksen hankkeeseemme, joka toteutettiin syksyllä 2023 ja keväällä 2024.

Aloitimme kyselemällä lapsiperheiden kokemuksia kirjaston toiminnoista, tiloista ja tapahtumista sekä mahdollisista toiveista ja uudistuksista. Näiden kyselyjen ja oman ideoinnin pohjalta rakensimme kokonaisuuden, jossa houkuteltiin lapsiperheitä lukemaan ja osallistumaan kirjaston toimintaan.

Perustimme päiväkotiin ja ryhmäperhepäivähoitoon eteiskirjastot. Perheille tarjottiin mahdollisuutta helposti lainata lastenkirjoja. Ajattelimme tavoittaa näin perheitä, jotka eivät käy kirjastossa. Lainattavat kirjat vaihdettiin säännöllisesti. Mallia eteiskirjaston käytäntöihin saimme vastaavista kokeiluista muualta Suomesta.

Nainen ja kirjahylly
Eteiskirjasto Rääkkylän päiväkodissa Tahmatassujen ryhmässä. Kuvassa hanketyöntekijä Minna Tikka.

Järjestimme useita isompia tapahtumapäiviä, joihin perheet osallistuivatkin kiitettävästi. Meillä oli Tatu ja Patu -tapahtuma, lastenkirjailija/-kuvittaja Ninka Reitun vierailu, Koko perheen sunnuntai kirjastolla -tapahtuma ja kirppispäivä lapsille sopivin toiminnoin kuorrutettuna. Tavoitteena oli jälleen kirjaston ja lukemisen positiivisen imagon luominen ja vahvistaminen. Toimintapisteillä oli tehtäviä ja puuhaa, joka useimmiten liittyi jotenkin lukemiseen ja lastenkirjojen maailmaan. Lapset ja vanhemmat tekivät tehtäviä yhdessä.

Patu-hahmo kirjahyllyn luona

Pidimme useita satu- ja lorutuokioita, joihin pyrittiin saamaan kävijöitä monipuolisesti. Alle 3-vuotiaille ja 3-5 -vuotiaille oli omat tuokionsa.

Lisäksi tarjosimme hankkeen aikana lapsille mahdollisuutta tulla kuuntelemaan lastenkirjaa, aikuisille rauhaisaa lukuiltaa kirjastossa, lukuvinkkilistoja, kirjakasseja eri teemoista ja tietenkin monenlaista ohjausta ja innostusta lukemisen iloista ja hyödyistä varsinkin lapsuudessa.

Hankkeen lopussa kirjastossa oli näyttely, jossa oli esillä kunnan työntekijöiden lapsuuskuvia sekä jokaisen ensimmäinen kirjamuisto.

Hankkeen tapahtumia ja tiedottamista varten valmistui monenlaista materiaalia, joita voi käyttää tulevaisuudessa. Ne on tallennettu ja helposti käytettävissä.

Neuvolan kanssa sovittiin yhteistyöstä. Jatkossa kirjasto muistaa uusia vauvaperheitä ja paikkakunnalle muuttavia lapsiperheitä pienellä lahjalla. Terveydenhoitaja antaa neuvolakäynnillä kirjaston esitteen perheille.

Hankkeessa toteutettiin siis monenlaista. Kokonaisuutena hanke onnistui mielestämme hyvin, koska saimme useimmat suunnitellut ideat kokeilluiksi. Lapsiperheet tulivat kohderyhmänä huomioiduiksi ja kirjaston käytön kynnys matalammaksi. Parhaiten kiinnostusta herättivät perhetapahtumat, joissa kävijöitä oli tungokseen asti. Rääkkylässä on melko vähän lapsiperheitä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia, joten vähän isommatkin lapset olivat tervetulleita tapahtumiin. Tunnelma tapahtumissa oli innostunut ja iloinen, joten kirjaston imago myös lapsiperheiden paikkana varmaankin vahvistui.

Pikkuleipiä ja kuppikakkuja pöydällä
Perhetapahtumass tarjoilut ovat tärkeässä osassa.

Eteiskirjaston käyttö oli yllättävän vähäistä. Ehkä ne vanhemmat, jotka haluavat lainata lastenkirjoja, tekevät se mieluummin suoraan kirjastosta. Tarjottuja lukuhetkiä ei varattu, mikä myös oli pettymys ja yllätyskin. Niitä perheitä, joiden elämään lukeminen ja kirjat eivät kuulu, on vaikea tavoittaa. Mutta uskomme tavoittaneemme hankkeen avulla muutamia tällaisiakin.

Hankkeen ansiosta opimme isomman kokonaisuuden suunnittelua ja ideointia. Oli palkitsevaa kokea, miten ideat muuttuvat konkreettisiksi toiminnoiksi. Teimme yhteistyötä kunnan muiden lapsiperhetoimijoiden (esim. seurakunta, koulu, järjestöt, MLL) kanssa. Kirjasto sai positiivista julkisuutta esimerkiksi lehdissä ja kirjallisuuden merkitys lapsuuden rikastuttajana tuli monella tavalla esille.

Minna Tikka

Lukeva perhe- hankkeen hanketyöntekijä

Samankaltaiset artikkelit

  • Kirjaston tulevaisuutta muovaamassa – iisalmelaiset mukana suunnittelussa

    Iisalmen kaupunginkirjastossa toteutettiin syksyllä 2024 toiminnan kehittämisen hanke, jonka tavoitteena oli tuoda kaupunkilaisten ääni mukaan kirjaston uudistamisen ja peruskorjauksen suunnitteluun. Iisalmen kaupunginkirjasto sijaitsee Kulttuurikeskuksessa, jossa tehdään laaja peruskorjauksen ja uudistamisen hanke vuosina 2024–2028. Uudistuksessa kehitetään kattavasti kirjaston tiloja, toimintoja ja palveluita. ”Inspiroiva ja ihmeellinen kirjasto – yhdessä uudistuen kohti tulevaisuutta” -hankkeessa lähdettiin palvelumuotoilun keinoin rakentamaan…

  • Faktaa vai fiktiota?

    Iin kirjastossa toteutettiin keväällä 2024 hanke Faktaa vai fiktiota? -Kriittistä lukutaitoa nuorille. Tavoitteena oli edistää nuorten monilukutaitoa, erityisesti kriittistä lukutaitoa. Samalla kehitettiin kirjaston ja koulujen välistä yhteistyösuunnitelmaa Kirjastopolkua muuttuvassa mediaympäristössä. Hankkeessa järjestettiin yläkoulujen 7. luokille Mediametkan disinformaatiotyöpajoja. Työpajoissa tutustuttiin erilaisiin harhaanjohtamisen keinoihin, kuten valeuutisiin, klikkiotsikoihin, propagandaan sekä tekoälyn avulla luotuihin harhaanjohtaviin sisältöihin. Tehtävänä oli muun…

  • Pelillistä lukusuosittelusovellusta rakentamassa

    Vaara-kirjastojen yhteisessä Lue miut -hankkeessa rakennettiin aikuisille suunnattu lukusuosittelusovellus, jonka pohjana oli OPH:n rahoittamassa Lukutaito kuuluu kaikille -hankkeessa tuotettu yläkoululaisten lukudiplomisovellus Riveillä. Itä-Suomen AVI:n rahoittamassa Lue miut -hankkeessa valmisteltu Sivulla-sovellus oli suosittelupalvelu, jonka kohderyhmänä olivat erityisesti vähänlukevat aikuiset. Halusimme tavoittaa sovelluksen kautta sellaisia ihmisiä, jotka eivät vielä syystä tai toisesta käytä kirjaston palveluita ja joita…

  • Monilukutaitoa marginaaleihin Seinäjoella

    Seinäjoen kaupunginkirjaston Monilukutaitoa marginaaleihin -hankkeessa kokeiltiin uusia toimintamalleja, joilla kirjaston palveluja ja aineistoja esitellään sosiaalialan yksiköiden asiakkaille ja ammattilaisille. Tavoitteena oli antaa tietoa ja kokemuksia niille, jotka eivät kirjaston tarjoamia mahdollisuuksia vielä tunne, mutta joille niistä olisi hyötyä. Vierailuilla käytiin erilaisissa aikuisten ja nuorten aikuisten parissa työskentelevien toimijoiden ryhmissä, ja ryhmät vierailivat myös kirjastossa. Hankkeelle…

  • ”Lukemattomat” pikkulapsiperheet

    Kun aloittelimme hankkeen toteuttamista, meillä oli idealistinen käsitys, että saamme innostettua kirjaston käyttäjiksi ja lukemisen maailmaan sellaisia siilinjärveläisiä pikkulapsiperheitä, jotka eivät vielä käytä kirjastoa. Perheiden tavoittaminen osoittautui vaikeaksi: mainostimme laatimaamme satudiplomia kirjaston somekanavissa, verkkokirjastossa ja kirjastoissa paikan päällä. Teimme yhteystyötä päiväkotien, Perheentalon ja lastenneuvolan kanssa. Pidimme asiaa esillä kirjaston somessa säännöllisin väliajoin, mutta kuinka silti…

  • Amikset lukee Kajaanissa

    Kajaanin kaupunginkirjaston Amikset lukee -hanke toteutettiin yhteistyössä Kainuun ammattioppilaitoksen (KAO) äidinkielenopettajien kanssa. Ehdotus yhteishankkeesta tulikin KAOn äidinkielenopettajilta. Hankkeen tavoitteena oli mm. ammattikouluopiskelijoiden lukemisen ja lukutaidon edistäminen sekä kirjastonkäytön lisääminen, kuten myös uudenlaisen yhteistyön luominen kirjaston ja KAOn välille. Mitä tehtiin Hankkeen aikana oli tarkoitus toteuttaa ammattiin opiskelevan lukudiplomikurssi, kerätä ja tarjota kirjavinkkejä, kutsua opiskelijoita kirjastoon,…